Eilen Eetu otti pupunsa mukaan peltolenkillemme.

Kaikki meni hyvin niin kauan, kun kuljimme kovettunutta polkua myöten.

Eetu arveli, että tästä vois ehkä poiketa hieman tuonne puhtaalle hangelle.

Varottelin kyllä hieman.

Sinnehän ne vajosivat molemmat.

Kiskaisin heidät takaisin polulle.

"Pidähän nyt kiinni siitä, ettei se karkaa!"

Taisipa karata sittenkin!

Onneksi Eetu sai sen melko pian kiinni.

On sillä kyllä tuossa pupussa melkoisesti vahtimista.