Näitä venesatamia täällä oli vaikka kuinka monta, ja kiva oli katsella erilaisia paatteja, muttei yhtään Sympaatin veroista venettä siellä näkynyt.
Melkein jokaisessa satamassa oli myös jonkinlainen ruokailupaikka, jossa saattoi valmistaa ja syödä omia eväitä.
Tämä hieno, puinen purjevene, oli jostain syystä jäänyt tänne ylös kuivalle maalle.
Parasta olivat kuitenkin nämä ihanat, laajat hiekkarannat.
Täällä oli tilaa juosta.
Toki tutustuimme alueen eläimistöönkin, kuten tähän kilttiin karhuun.
Ja olihan niitä täällä enemmänkin.
Harmitti hieman, kun tuo vesipuisto oli jo suljettu, mutta siihenkin löytyi hyvä ratkaisu. Tahdotteko nähdä?
Kommentit