Olen yrittänyt teille kerätä opetusaineistoa tateista hieman huonoin tuloksin. Herkkutatitkin näyttävät täällä olevan tällä hetkellä tällaisia ylikypsiä, joten on pakko turvautua taas vajaan kahden viikon takaiseen aineistoon.
Löysimme silloin Miikan kanssa muutamia herkkutatteja, joita hän sitten innostui tutkimaan tarkempaa emännän sienioppaan avustuksella.
Lakki kupera, vaalean tai tumman ruskea, kuiva tai hieman tahmea. Pillit aluksi harmaan valkoiset, sitten keltaiset, vanhana kellanvihreät. Jalka vaaleanruskea, aluksi tynnyrimäinen, mutta hoikkeneva.. Ainakin jalan yläosassa hento, teräväpiirteinen valkoinen verkkokuviointi. Malto valkoista, nuorena kiinteää, vanhemmiten pehmenevää ja jalassa vähän kuituista. Maku mieto, pähkinämäinen. Haju mieto.
Miika löysi metsästä myös tällaisen keltaisen tatin, jota Pinja-systeri epäili joksikin syömäkelvottomaksi sieneksi.
Minä kiidätin oikaisemaan, että se on kangastatti, ja toki syötäväksi kelpaava sekin, vaikkei yhtä herkullinen kuin herkkutatti. Tokihan nämäkin ovat tietysti makuasioita.
Kommentit