Eilen emäntä sitten paistoi herkullisia lettuja, joissa oli aineksina kananmunaa, mantelijauhoja, kermaa, voita, viherjauhetta ja ripaus suolaa.
Lopultakin Likka-äiskä söi jotain suurella ruokahalulla suoraan hopealautaselta, ei nostellut pöydälle, eikä tarvinnut hovimestaria syöttämään.
Kyselipä vielä lisääkin.
Ja mielihyvin niitä äiskälle tarjoiltiinkin.
Sinne upposi ainakin kaksi kokonaista lettua.
Kokeilin, jos minullekin tarjottaisiin noita herkkuja.
Voi, en ehtinyt kunnolla edes maistaa, kun meni niin sukkelasti kurkusta alas.
Toisen letun kanssa päätin sitten toimia hieman maltillisemmin.
Oi kuinka taivaallisen hyvää se oli!
Kommentit