Sunnuntaina pääsimme kurkistamaan Raahen rannoille, kun aurinko paistoi ja sinne oli poljettu valmiita teitä.
Taisi emäntä huudella meitä palaamaan takaisin.
Hän ehdotteli, että kokeilisimme vielä tuota oikeaa aurattua jäätietä, mikä kulkee tuolla lähettyvillä.
Hyvähän täällä oli juoksennella, vaikka olikin hieman liukasta.
Pienen lenkin jälkeen palattiin kuitenkin takaisin, kun tiellä oli niin isoja vesilätäköitä.
Isäntä laittoi meille turvanarut, kun vastassa oli autoja ja muitakin koiria.
Eetu bongasi nätin koirakaverin.
Eetu esittäytyi ja kuuli kaverin olevan nimeltään Luna.
Pitihän se varmistaa, että kyseessä oli tyttö, vaikka valjaiden väri sen jo paljastikin.
Toki minäkin kiirehdin tekemään tuttavuutta.
Sitten meillä oli narut hetken hieman sekaisin.
"Heippa Luna, toivottavasti tapaamme vastakin!"
Kommentit