Eilen rannassa käydessämme mietin Eetulle jotain muuta tekemistä kuin keppien uitto, jotta saisin sen pysymään pois tuolta hyisestä jokivedestä.
Sitten muistin tämän historiallisen kääpäpinon täällä rannan läheisyydessä, jonka päällä jo aikoinaan Likka-äiskän kanssa seikkailimme.
Onneksi täältä on suora näköyhteys kotiin!
Eetukin innostui tutkimaan noita hienoja, värikkäitä kääpiä. Minun pitää varmaanki joskus opettaa sille niistä lisää.
Tämän pitäisi olla aika turvallinen paikka. Vierimisvaaraa ainakaan ei pahemmin enää ole, kun puut ovat niin maatuneet ja sammaleisetkin.
Tietysti paikoittain on hieman liukasta. mutta meillähän on jo kokemusta kalliokiipeilystä.
Eetu olikin aivan haltioissaan tästä uudesta leikkipaikasta.
Varottelin Eetua menemästä liian lähelle tuota jyrkkää seinämää.
Sieltä on kuitenki varsin hyvä näköala joelle ja sen yli vastarannalle.
Samassa kuulimme, että emäntä huuteli meitä syömään. Nyt tuli kiire!
Kommentit