Limppuhan se tietenki oli, joka tuli taas mummola-enolaan, kuten Jossu-täti tiesikin. Mietin tässä, että tuo Jossu-täti varmaan tuntee ainakin Suomen kaikki cardit ulkonäöltään. Minutkin hän tunsi jo paljon ennen syntymääni.
Houkuttelin naisväen palloturnaukseen, jotta Limppukin saa hieman käsitystä oikeasta vauhtipelistä.
Mielellään he riehuivatkin pallon kanssa ja juoksivat sen perässä, mutta pallon kantaminen jäi minun vastuulleni kuten aina.
Tämä on sitten tietysti palkintopalli, eikä kukkula, vaikka voihan sitä toki sellaiseksikin luulla, jos ei tunne näitä meidän sääntöjä. Ajattelin, että tässä saa rohkein ja nopein parhaan palkinnon, kuten formulakisoissakin, joten kiirehdin tietysti huipulle. Likka-äiskä ehti seuraavalle, ja Limppu oli oikein tyytyväinen päästessään noinkin korkealle.
Äiskää hieman mietitytti, että jos palkintona on jotain hyvää syötävää, niin jääkö hän todellakin minua huonommalle.
Mutta päätteli sitten, että jos valloittaa kaksi sijaa, niin saa varmaanki sitten kaksi palkintoa, vaikka oisivatki hieman pienempiä.
Sillon kuulimme, että palkintojen jako onkin siirretty sisätiloihin.
Palkinto olikin kaikille saman suuruinen, ja kaikki olivat ratkaisuun tyytyväisiä.
Kommentit