Aamulla heräsimme katsomaan sitä paljon mainostettua "superverisusikuuta" eli täydellistä kuunpimennystä.
Siellähän se näkyi naapurimme yläpuolella korkealla.
Tarkemmin katsottuna se näytti tosi herkulliselta.
Sehän oli kuin juustopallo.
Torkahdimme vielä hetken, ja sitten Eetu huomasi aamun hieman valjenneen ja kuun laskeutuneen ja kasvaneen.
Menimme katsomaan sitä ulkoa talon takaa tarkempaa.
Aika hienolta se näytti vieläkin, vaikka ei ollutkaan enää täysin punainen.
Mahtavaa kuitenkin, että sattui poutasää ja saimme ihailla sitä.
Sinne se painui vähitellen ladon taakse.
Lopulta se häipyi kokonaan näkyvistä.
Kommentit