Veneessä oli tosiaanki ihana pieni koiralapsi.
Hänet esiteltiin meille:" Lapinporokoiratyttö Kajo 3kk." Tuoksukin oli erittäin miellyttävä.
Likka-äiskä tiesi, miten tuollaista pikkuväkeä puhutelleen, ja houkutteli Kajoa kanssamme leikkimään.
Pian juoksimmekin kolmistaan ylös kohti pihaa.
Painivastukseksi Kajosta ei oikein vielä ollut, vaan se kiepsahti heti selälleen, kun hieman tönin sitä leikilläni.
Nyt ymmärsin, että tällaisen pikkuväen kanssa pitää leikkiä tosi varovasti.
Tällainen hiljaunen keinuttelu ei varmaankaan ole sille liian hurjaa.
Ehdimme vielä tehdä pienen esittely-tutustumiskierroksen pihassamme, ennen kuin Kajo joutui palaamaan perheineen takaisin veneelle, mutta onneksi he lupasivat tulla vastakin käymään, kun nyt tämä vesiliikenne oli aloitettu.
Kommentit