Eilen pääsimme hieman seikkailemaan tuonne muutaman kilometrin päähän Saarikoskelle.
Minä pyrin pitämään enimmäkseen tassuni kuivina, mutta Eetu oli kuin kala vedessä.
Kivejä myöten oli kyllä kiva taituroida virrassa.
"Pietu, etpä uskalla tulla tänne asti!"
"Uskalsimpas, mutta ei me sille kivelle yhdessä mahduta. Hyppää pian pois sieltä, ennenkuin varpaani paleltuvat!"
"Selvä pomo!"
"Eikö sinua muka yhtään palele siellä vedessä?" "No ei kyllä palele hrrr. Täällä on niin kivaa!"
Voihan mokoma, enhän minäkään pääse täältä kuivin jaloin pois. Taas pitää mennä kastelemaan itsensä.
Senhän siitä saa, kun pitää näyttää nuoremmalla, kuinka rohkea on.
Kommentit