On tosi mielenkiintoista seurata tuon kanaparven puuhailuja.

Erityisesti olen tarkkaillut tuota taitavaa kukkoamme.

Se osaa pöyhistää hauskasti kaulustaan.

Nostelee välilä siipiään.

Ja tanssii jopa välillä flamencoa.

Mahdollisen vaaran uhatessa se asettuu akkaparvensa suojaksi. Se sama kanahaukka, joka kävi katselemassa niitä jo heti sunnuntaina, on muuten hyökkäillyt jo häkkiä kohden ainakin pari kertaa.

Kun se löytää maasta jotain hyvää esim. kastemadon, se kutsuu Siirin ja Ruusan luokseen ja antaa sen niille. Ovat tainneet saada paikkansa sen suosikkivaimoina.

On se vaan melkoinen herrasmies nuoresta iästään huolimatta, joten komean nimenkin se ansaitsee. Nimiehdotuksia on tullut aivan kiitettävästi, mutta vielä saa lisääkin laittaa. Kokoamme ne emännän kanssa tänne lauantaiksi yhteen, ja sitten pieni raati täällä valitsee niistä sopivan. Vielä olis kiva tietää sen tarkempi kuoriutumispäivä ja isäkukon nimi, joilla voi olla tässä valinassa merkitystä. Toivottavasti ne jotain kautta selviävät.
Mutta arvatkaapa, mikä otus me pelastettiin Likka-äiskäm kamssa eilen tulvivasta joesta!