Kun pääsimme eilen isännän ja emännän mukaan marjareissulle, kysäisin Likka-äiskältä, että ei kait se ketään haittaa, jos minäkin maistaisin jonkun marjan.
Äiskä naurahti vaan, että sitä parempi mitä enemmän marjoja popsin. Ompahan sitte enemmän saalista kotiin vietäväksi.
No, jos siitä on kerran vielä kaikillekki hyötyä, niin kyllä minä olen valmis näitä ahmimaan oikein toden teolla.
Kivasti siinä vierähti tunti ja toinenkin marjoja suuhun napsiessa.
Sitten alkoi jo tuntumaan siltä, ettei vatsaani mahdu enään yhtään marjaa, mutta sanko oli vielä kovin vajaa.
Äiskäkin sanoi olevansa kurkkua myöten täynnä puolukoita, ja ehdotti siirtymistä vahtihommiin. Isäntä ja emäntä saisivat uurastaa vielä rauhassa, jottei mitään jää vajaaksi.
Eipä arvattukkaan, että poimintaan osallistuminen on näin rankkaa hommaa, ja vielä oli edessä pitkä matka autolle lepäämään.
Kommentit