On meillä merkillinen lokakuu, kun ensin yllätti talvi ja sitten tulva.
Huomasimme rannassa, että laiturilaatatkin jo meinaavat mennä virran mukana.
Eetu yritti pelastaa niitä parhaansa mukaan.
Eihän se vaan tipu itse tuonne hyiseen veteen.
"Hei huolehdi sinä Eetu tästä frisbeestä vähän aikaa, niin minä yritän!"
"Hyvä Eetu, vie vaan se tarpeeksi kauvas, jottei sekin putoa jokeen."
"Ehkä on sittenkin parempi odottaa isäntää töistä, ja pyytää häntä avuksi."
Tulimme illalla uudestaan rantaan. Isäntä antoi tuollaisen koukkupäisen keksin meille apuvälineeksi.
Sillä oli hyvä kiskoa lautta kuiville.
Sitten oli vielä toisen karkulaisen vuoro.
Se nousi kolmen miehen yhteisvoimin.
Kommentit