Pääsimme jälleen mukaan Eetun ja Föntin kanssa tuonne Kainkankaalle hieman jaloittelemaan, kun isännät ja emännät tähyilivät siellä lintuja.
Pojat kertoivat tuolla hyvin ylhäällä lentelevästä pienestä haukasta, josta tuskin oli meille vaaraa.
Ehkä ihmiset sen kuitenkin tunnistivat ja saivat uusia kevätpisteitä.
Sitten Eetu huomasi jonkun puun oksalla visertelevän jo ennestään tutun linnun.
Se oli kuulemma isolepinkäinen eli lapinharakka.
Mutta nyt taisi Eetu nähdä sellaisen lentäjän, jota se ei voinut mitenkään vastustaa. vaan juoksi perään.
Taisipa se kiinnostaa Fönttiäkin, tai sitten se oli joku saman lajin edustaja, joten jäin yksikseni tuumailemaan siihen kannolle.
Nuo heittokepithän ne tietysti olivat nyt vuorossa, joiden avulla nuo nuoremmat saavat lisä liikuntaa.
Minulle kyllä riittää jo aivan tämä vapaamuotoinen jaloittelu.
Kommentit