Vihdoinkin saavuimme päämääräämme. Mökkimme näytti oikein kivalta, ja puitakin oli tehtynä riittämiin.
Eikä yhtään hassumpi tältäkään puolen.
Nopea kurkistus vielä sisään ovenraosta, ja sitten tutkimaan ympäristöä sillä välin, kun isäntä ja emäntä kantoivat tavaroita sisälle.
Pihapiirissäkään ei ollut mitään valittamista, tilaa riitti järvenrantaan saakka.
Huomasin heti, että tutkimistä ja seurattavaa täällä riittää kyllä vaikka pitemmäksikin aikaa.
Isäntäkin tuntui olevan ihastunut majapaikkaamme, ja istahti hetkeksi kahvin tippuessa kanssani portaille ihailemaan maisemaa.
Mökin kanssa tuttavuutta tehdessämme päivä kallistui pian illan puolelle.
Silloin oli aikaa sytyttää takkaan tuli.
Kylläpä tuntuikin kotoisalta istuskella takkatulen loisteessa, kun vielä tiesi, että kohta siellä paistetaan makkaraa.
Onneksi pääsin sitten yöksi nukkumaan isännän ja emännän viereen, josta oli kiva herätä seuraavana aamuna kohti uusia seikkailuja,... mutta niistä lisää taas huomenna.
Kommentit