Vielä viikko sitten tuossa lähipellolla meillä pääsi kulkemaan kuivin jaloin sekä polulla että sen reunustoilla.
Polku oli noussut kivasti hieman ympäristöä korkeammaksi.
Minä kuljin mieluiten tätä hienoa koroketta myöten.
Eetu pyöriskeli välillä sivuraiteilla.
Nyt aamulla sitten polkumme oli huventunut melkoisesti, mutta erottui onneksi vielä.
Osaksi sillä oli hieman vaikea pysyä kastelematta jalkoja.
Päätin kuitenkin kulkea kieli keskellä suuta ja tasapainoitella tällä polulla, niin kauan kuin sitä riittää.
Kommentit