Satuimme jälleen Föntin porukan kanssa samalle paikalle, kun suunnistimme tuonne Säärenperälle linturetkelle.
Monenlaisia lintujahan siellä näkyi töyhtöhyypistä sepelkyyhkyihin ja kottaraisiin, mutta merkillisimpiä olivat nämä sirittävät pulmusparvet, jotka satapäisinä vilisivät vaan silmissä ohi lentäessään.
Täällä oli tällainen kiva pieni kotamökkikin retkeilijöille. Mietimme, ovatkohan nyt eväät mukana.
Eetu haisteli, joko Föntti on saanut jotain hyvää.
Sitten pääsimme sinne sisälle, ja keskellä olevaan nuotioon sytytettiin tuli. Isäntä antoi meille koirankeksit.
Eetu kävi tiedustelemassa Föntin emännältä niiden retkieväistä.
Kyllähän Eetun silmät loistivat, kun sielläkin oli meille herkkupaloja.
Toki me kaikki saimme osuutemme.
Ihmisillä näytti sitten olevan omat eväät, mutta makkarat olivat jääneet tällä kertaa pois matkasta.
Kommentit