Meni hieman mönkään se pupujuttu, kun mokomat huomasivat naamioitumisemme, joten palataampa tähän trullihommaan. Olemme saaneet useita kutsuja pohjanmaalle lauvantaiksi, joten eiköhän kyhätä luuta, ja lennetään sinne virpomaan.
Eetu löysi onneksi hyvän luudanvarren.
Minulla on jo vuosien takaista kokemusta luudan teosta. Kahvipannu löytyi riihen seinustalta, ja kun ei saatu yhtään mustaa kissaa kiinni, niin vanha varis saa toimia sijaisena.
Eetu autteli vielä luudan sitomisessa. On se kyllä reipas poika!
"Nyt nostetaan yhdessä!"
"Sitten vedetään luuta varteen!"
Nyt olivat kaikki tarvikkeet valmiina, kunhan vielä keksitään lähtöalusta ja suunta.
"Tuohan poika se luuta ja muutkin tarvikkeet tänne ylös!"
Eetu teki työtä käskettyä kuten aina.
"Otetaanko me tuo mattokin mukaan?"
"Ehkä se on liian painava, ja lisäksi nyt on liian aikaista lähteä, eikä tuulikaan ole oikein myötäinen, joten odotellaan vielä sopivia nosteita."
Nyt sitten seurailemme sopivaa hetkeä hypätä luudan selkään.
Kommentit