Taas on välillä näitä hieman pitkästyttävämpiäkin päiviä, kun isäntä ja emäntä häipyvät jo aamulla omille teilleen, mutta loppuviikko on kuulemma molemmilla vapaata, joten varmaan on jotain mielenkiintoista tiedossa. Ja mikä parasta, viikonloppuna saadaan mahdollisesti taas vieraitakin.
Eilen illalla pääsimme kuitenkin Neulatammelle taas vaihteeksi. Isäntä meni tietysti sinne kalasaaliin toivossa.
Me taas kiertelimme emännän kanssa tutkien saaren pusikoiden sieni- ja marjatilannetta.
Syötävät sienet ja osaksi marjatkin oli joku jo ehtinyt käydä poimimassa, mutta tällaisia marjoja oli aika paljon. Tietääkö teistä kukaan, mitä nämä ovat, kun ovat emännällekin tuntemattomia. Ei me niitä kyllä uskallettu edes maistella.
Sillä välin isäntä oli saanut aika kivan kalasaaliin.
Ylpeänä hän esitteli minulle elämänsä ensimmäistä ongella saamaansa kuhaa, joka täytti onneksi vähimmäiskokovaatimuksenkin.
Kyllähän nuo hienoja ovat, mutta kyllä minä mieluummin sienestän ja marjastan ja päästän kalat menemään....niin paitsi tietysti hyvälle tuoksuvat voissa paistetut.
Kommentit