Frisbeen puutteessa isäntä innostui heittelemään meille keppiä kuten ennenvanhaan.
Ohhoh...sehän lensi järveen, mutta Eetu ei epäröinyt mennä perässä.
Pitihän minun mennä poikaa vastaan.
Autoin myös kepin maihin kantamisessa.
Houkuttelin isäntää heittämään vieläkin pidemmälle, jotta nähtäisiin, osaako Eetu todella uida.
Eetu ei miettinyt hetkeäkään vaan syöksyi vauhdilla taas perään.
Siellä se sitten ui kuin mikäkin vesipeto.
Näytin, että kyllä minäkin uskallan aika syvälle mennä.
Harmi vaan kun turkki kastuu, mutta senhän saa tietysti ravisteltua kuivaksi.
Eetua ei kyllä näyttänyt turkin vesilasti tässä vaiheessa pahemmin haittaavan. Niin innolla se odotteli pääsevänsä takaisin kepin perään.
Kommentit