Hailuodossa ajoimme ensin uloimpaan kärkeen eli Marjaniemeen ihailemaan merenkäyntiä ja rannatonta ulappaa.
Oli täällä taas Eetullakin ihmeteltävää. Minä tietysti olen jo tottunut Hailuodonkävijä ja monet myrskyt täälläkin nähnyt.
Tuota mahtavaa merta on tietysti aina kiva katsella, ja onneksi täällä oli kivien lisäksi tällaisia kivoja korokkeitakin tehty meitä varten.
Emäntä taisi unohtaa meidät tähän, kun näki jotain mielenkiintoisempaa kuvattavaa.
Onneksi isäntä tuli pelastamaan ja jarruksi remmien päähän, jottei tuuli sieppaa meitä mukaansa.
Samassa Eetu huomasi tarkkasilmäisenä merellä jotain hyvin kiinnostavaa.
Joku uhkarohkea oli lähtenyt sinne purjelautailemaan. Melko hurjan ja vaarallisen näköistä touhua.
Onneksi täällä näyttää kyllä olevan noita "pelastusveneitä" paikalla.
Sitten meidänkin luvattiin kokeilla jotain hurjaa harrastusta tuolla myrskyisellä, aavalla rannalla.
"No, nytkö saamme mennä?".....Jatketaanpa tätä huomenna.
Kommentit