Olimme taas lähestymässä yhtä mahdollista uimapaikkaa, kun huomasimme yllätykseksemme, että siellä vilisi jotain mustavalkoista.
Taisivatpa olla jotain hanhia, jotka söivät ruohoa.
Nyt ne taisivat huomata meidät, kun lähtivät rantaa kohti.
Tarkkaan ja arvioiden ne katselivat nyt meitä. Mekin tunnistimme ne valkoposkihanhiksi.
Nyt osa niistä lähti lentoon.
Jotkut niistä jäivät vielä miettimään.
Nyt loputkin nousivat ilmaan.
Eihän meitä toki olis tarvinnut noin säikähtää.
Nehän olivatkin vain menossa uimaan. Me kyllä taidamme jättää nytkin uintiretkemme väliin.
Kommentit