Eipä tuntunut kivalta katsella, kun emäntä otti uunista kalkkunapaistin. Oli siinä kyllä niin paljon yhdennäköisyyttä Repen kanssa.
Vielä joulupukkia odotellessakin oli hieman haikea mieli. Lahjat olivat jo ilmestyneet kuusen juurelle, mutta kait se pukki tulisi ne henkilökohtaisesti jakamaan.
Lopultakin kuului ovelta koputusta, mutta pukin sijaan sieltä tulikin Repe ilmielävänä mukanaan joku värikäs lintunen.
Repe oli muuttomatkallaan kohdannut tuollaisen ulkomaan eläväisen, Doriksen, ja se oli ollut rakkautta heti ensi silmäyksellä. Repe ei ollut sitten malttanut odottaa ensi kevääseen, vaan lähti jo Jouluksi esittelemään minulle morsiantaan. Olipa se melkoinen yllätys.
Huojentunein mielin saatoin käydä nyt lahjojen kimppuun. Löytyi tosi mahtavat puruluut.
Hammasharjakin on tarpeen varsinkin joulun aikaan, kun tulee syötyä niin paljon herkkuja.
Mitähän kivaa täältä löytyy?
Ompa tämä pakattu tosi tiukkaan.
"Oletko Pietu varma, että ne kaikki paketit ovat sinulle?"
"Mitä sillä on väliä. Aukaistahan ne pitää kuitenkin, ja siinä minä kyllä olen mestari."
Parasta tässä Jouluaatossa oli kuitenkin, että sain ystäväni takaisin tuplaantuneena. Aika hauskalta tuo Doris tosiaan näyttää. Ei ihme, että Repe siihen ihastuikin. Lisäksi opin, että kalakkuna ja kalkkuna ovat kaksi aivan eri asiaa. Kalakkunat ovat kavereitani ja kalkkunoita paistetaan uunissa.
Kommentit