Varessäikän maisemissakin oli myrsky paljastanut melkoisesti merenpohjaa laskemalla meriveden korkeutta,joten me pääsimme kulkemaan aivan uusilla alueilla.
Eetu oli napannut frisbeen mukaansa ja tarjosi sitä isännän heitettäväksi. Tuuli nappasi sen heti mukaansa ja lennätti melko pitkälle,
Eetu onnistui kuitenkin nappaamaan sen jossain vaiheessa kiinni.
Nyt se taisi lähteä kuitenkin taas tuulen mukaan.
Näytti Eetu pysyvän hyvin perässä ja saavuttavankin sitä.
Vesi taisi hidastaa sen pakenemista, kun roikkui jälleen Eetun hampaissa.
Siellä se taas lentää korkealla kohti rantaa.
Ei tuota poikaa kyllä mikään tässä leikissä voita.
Kivastihan me saimme siinä molemmat liikuntaa.
Matka ja vauhti ovat vaan jo hieman ikäämme suhteutettuja, mutta tärkeintä ettemme jää ovin pitkäksi aikaa paikoillemme.
Kommentit