Hei, askel on taas edetty parempaan suuntaan. Likka-äiskä pyrkii jo nojatuoleihin nukkumaan (etupää jo nousee sinne, mutta takapää tarvii hieman apua). Alastulo on sitten sitä luokkaa, että minä olen katsonut parhaakseni toimia turvatyynynä. Välillä on vielä hengitysvaikeuksia, eikä ruoka meinaa oikein maistua, mutta muuten äiskä on kyllä hyvin elämässä mukana.