Sitten illalla tämä alueemme muuttui kuin oikeaksi inkkarileiriksi, kun saimme sinne nuotionkin. Taivaalta kuului kuitenkin hieman jo outoa huminaa.
Eetu kiipesi torniimme kuulostelemaan tilannetta. Kauempana nökyi kuulemma jo myrskyn merkkejä.
Arvelimme, että tämä leirimme on kuitenkin niin tukevaa tekoa, joten eiköhän se pienet myrskyt kestä.
Onneksi isäntä tuli virittelemään tulta,..
...ja kuului sieltä emäntäkin kolistelevan tänne päin.
Jostain sitten löytyivät kuin ihmeen kaupalla ne nuotiomakkaratkin.
Ja hyvälle maistuivat tälläkin kertaa. Nyt sitten saatoimme valmistautua hyvillä mielin tulevaan Eino-myrskyyn.
Kommentit