Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s.jpg

Matkan jatkuessa näimme onneksemme tällaisen kyltin, ja pian löytyi myös ruokakauppa ja makkaraakin.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-2.jpg

Pienen ajomatkan päässä oli myös jo meille entuudestaan tuttu leiripaikka Hepoköngäs nimeltään.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-3.jpg

Pienen kävelymatkan päässä tiesimme olevan kivan ruokailukodan ja kuohuvan putouksen.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-4.jpg

Emäntä kuitenkin häipyi ihmeeksemme omille teilleen.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-5.jpg

Isäntä sytytti tulen nuotiopaikalle, ja tähyilimme sitten ympäristöstä edes vilausta emännän punaisesta takista.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-7.jpg

Sitten kuulimmekin jostain kauempaa hänen huutelevan.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-8.jpg

Huhhuh, olipa se emäntä vajonnut tosi alas.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-9.jpg

Tuolta hän huuteli putouksen alta.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-10.jpg

Me olimme kuulemma tosi korkealla sieltä katsottuna.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-11.jpg

Emäntä ilmeisesti tahtoi ottaa meistä kuvia sieltäkäsin.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-13.jpg

Isäntä huuteli emäntää makkaranpaistoon.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-14.jpg

Eipä häntä tarvinnut kahta kertaa käskeä.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-16.jpg

Tulisijakin alkoi olla sopivassa hiilloksessa.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-17.jpg

Siellä ne nyt vihdoinkin paistuivat.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-18.jpg

Taustalla kuului kosken ja putouksen solina ja vesi herahti kaikilla kielelle.

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-19.jpg.

Kylläpä maistuukin herkulliselta!

Hepoh%C3%B6ng%C3%A4s-20.jpg

Sitten palasimme parkkipaikalle tutkimaan karttaa, ja miettimään, mihinkä suuntaan jatkaisimme matkaa.