Onneksi lähistöltä löytyi kiva leiripaikka, jossa ihmiset joivat ensin kahvinsa.
Tämä kota tulisijoineen oli selvästi sitä onkimaamme makkarapakettia varten.
Nyt odottelimme vain sen paistumista.
Sitten koitti herkutteluhetki.
Nuolimme vielä isännän sormetkin.
Hurjimmat meistä kiipesi siellä olevaan lintutorniin, mutta me Kattin ja Kollin kanssa jäimme isännän seuraksi.
Sieltä ne Kiisu ja Eetu sitten kurkkivat meitä alhaalla olijoita.
Pian ne tulivat kuitenkin rinnakkain melkoista vauhtia alas.
Nyt taisi olla tämä retki lopuillaan.
Sitten lähdimme taas kohti uusia kivoja seikkailuja, ja kiitimme Kattia, Kollia, Kiisua ja heidän emäntäänsä Jossua kivasta retkiseurasta ja opastuksesta.
Kommentit