Pari päivää sitten oli vielä tällainen kasa isännän pilkkomia puita tuossa pihalla.
Sitten alkoi melkoinen puusavotta, kun ne piti saada pinottua.
Me tarjouduimme tietysti tapamme mukaan apupojiksi.
Siinä ne siirtyivät vähitellen kasasta pinoon.
Minullehan tämä alkaa olla jo vuosittaista rutiinihommaa, ja Eetukin oli täydellä innolla mukana.
Lopulta pino oli jo niin korkea, ettemme yltäneet enää millään konstilla asettelemaan klapeja sinne.
Mikä nyt neuvoksi?
"Pietuu...tule tänne!"
Ja homma senkuin jatkui.
Lopulta vietiin jo viimeisiä palikoita.
Kommentit