Jälleen oli vuorossa vaihteeksi marjastusretki metsän siimekseen.
Kylläpä noita sinisiä juolukoita näkyi taas melkoisesti.
Ne ovat kyllä niin hyvän makuisia.
Eiköhän herkutella niillä aikamma kuluksi.
Näitä on kyllä helppo täältä napsia suuhun.
Helposti erottuvatkin tuolta.
Nyt alkaa olla jo vatsa täynnä.
Samapa se on hetki lepäillä ja katsella, kun emäntä ja isäntä poimivat.
Näyttää tuolla Eetukin ottavan levon kannalta.
On täällä kyllä noita puolukoitakin melkoisesti.
Pitäisköhän meidän yllättää nuo isäntä ja emäntä ja noukkia heidän avukseen näitä jonkinverran astioihin.
Toivottavasti tulevat pian katsomaan, mitä olemme saaneet kerättyä.
Eetu oli hieman leuhkana, kun oli kerännyt isomman astiallisen, mutta onhan se toki vielä hieman nuorempi ja ketterämpikin.
Kommentit