Vielä pitää kertoa retkemme kohokohta. Siellä nimittäin on tosi hieno eväidensyöntipaikka.
Tulisijoistakin on valinnan varaa.
Päädyimme tällä kertaa kuitenkin kodan puolelle.
Eetukin tiesi jo odotella, mitä on seuraavaksi vuorossa.
Onneksi emäntä oli muistanut tällä kertaa ottaa makkarat mukaan.
Näyttivät maistuvan isännälle hieman liiankin kuumina.
Kodan seinälle oli joku retkeilijä taiteillut tällaisen kuvan.
Toki mekin saimme maistaa makkaraa ja lisäksi omat herkkuateriamme.
Mutta kaikki retket päättyvät aikanaan, ja toki kotiinkin on kiva päästä.
Oikein arvasitte, että punkithan me sieltä saimme kumpikin mukaamme, mutta onneksi ne löytyivät heti iltatarkastuksessa kotona. Nyt on sitten kokeiluna vahva valkosipulikuuri, ettei tarvis aina niillä myrkyillä kyllästää itseään.
Kommentit