Jo ennen kuutta kun haen aamulehtiä, kauriitkin ovat liikkeellä, ja odottelevat, että tuon niille ruokaa.

Jos en heti ehdi sinne, ne tulevat pihaan odottelemaan.

Heitän niille välillä hieman alkupalaa johonki lähemmäksi, jotteivat tule ikkunan alle tai portaille norkoilemaan.

Tällä kertaa oli omenanpala unohtunut peräkärryyni, eikä sekään jäänyt pukilta huomaamatta.

Sitten se virnuilee tuolla ruokintapaikalla myöhemmin, että löysimpäs sinun omenakätkösi.

Mutta arvatkaapa, mistä olen seurannut kevään edistymistä, kun tänä vuonna ei ole sitä lumivuortakaan?