Eilen aamulla sitten heräsimme hyvin levänneinä ja toiveikkaalla mielellä.
Ehkä tämä tästä vielä kirkastuu!
Suuntasimme kohti Runnin Terveyslähdettä. Siellä jos missään muistelen yleensä auringon paistaneen.
Eikä tämä toiveemme pettänyt tälläkään kertaa. Ehkä tämä on myös toivomuslähde.
Toki viereisellä riippusillallakin piti käydä kävelemässä.
Vaihteeksi päästiin taas katselemaan maisemia hieman ylempää.
Otettiin vielä hetki aurinkoa sillankupeessa olevalla grillipaikalla.
Tuolla sitä ennenmuinoin ajeltiin usein Sympaatilla. Oli ne aikoja!
Kartanohotellikin oli vielä paikoillaan.
Tännekin liittyy paljon kivoja muistoja, ja onhan täällä oltu mukana monenlaisissa tilaisuuksissa.
Ilo oli myös tavata vanhoja tuttuja...
ja hieman nuorempiakin. Nuorimmalla ja vanhimmalla tapaamallamme ystävällä on ikäeroa lähes 90 vuotta.
Kotimatkallamme poikkesimme perinteisesti ihailemassa ja ihmettelemässä vaskikelloja Pyhäsalmella.
Kotiin saapuessammekin paistoi vielä ilta-aurinko ja oli melkein sulat maisemat, mutta aamulla herätessämme lenkille lähi pellolle, maisema oli taas muuttunut yön aikana hyvin talviseksi ja aurinkokin oli tipotiessään.
Kommentit