Taas ehdin auttamaan emäntää kauriiden ruokkimisessa. Ne käyvätkin useamman kerran päivässä ruokaa pyytämässä ikkunamme alla. Ilmoitan niiden saapumisesta heti emännälle, ja sitten kiiruhdamme ruokalastin kanssa ruokintapaikalle kauriit kannoillamme ja yhtä kiireesti sieltä pois.
Hui, eivätkai ne lähteneet vaan perään!
Onneksi syövät tuolla kaikessa rauhassa.
Enhän minä muuten, mutta kun niitä on noin monta, ja ovat tuollaisia pitkäkoipia, etten pärjää niille töppäjaloillani kilpajuoksussa näin syvässä lumessa. Polkevat pian jalkoihinsa.
No nyt olen turvallisen matkan päässä! Muistakaapa sitten, että vähempiluminen piha on minun valtakuntaani, ja siellä olen suuri rohkea paimenkoira!
Kommentit