Paljon ois kerrottavaa noista kanalan asukkaista ja uudesta yhteiselämästämme niiden kanssa, mutta lupasin paljastaa teille yhden kananhakureissumme lammaskommelluksen, joten se nyt sitten tulee tässä:

Pääsin käväisemään Pinja-systerin lampolassa. Muistuttelin heti alkajaisiksi lampaille , että olen Pietu, suuri ja taitava paimenkoira, jota kannattaa kunnioittaa.

Hei, täältähän löytyy samanlaisia karkkeja joita nuo pääsiäispuputkin jakelivat.

Täällä perällä niitä on vielä lisää.

Empä heti huomannutkaan, että lampaat sulkivat reittini.

Apua, miten minä pääsen täältä pois!

Eipä auta nyt näyttää hätääntymisen merkkejä, jotteivät nuo kanitkin ala nauraa minulle.

Lampaat eivät liikahdakkaan, vaikka kuinka näykin ja tönin niitä. Arvelevat kai minun vain rapsuttavan niiden kylkeä, ja työntävät itseään lähemmäksi.

Silloin kuulin emännän tutun käskyn: "PUTKEEN!" Missä ihmeessä täällä on putki?

No löytyihän se lopulta, ja tunnelin päässä näkyi onneksi valoa ja koitti ihana vapautus.