Eetu oli aivan riemuissaan, kun pääsimme auringonlaskun aikoihin tuonne merenrantaan. Se nakkeli lumipaakkuja ilmaan ja hyppi niiden perässä.
Sitten se ehdotti minulle, että kävisimme vielä juoksemassa ennen pimenemistä pienen lenkin merenjäällä.
Kyllähän se minulle sopi.
Onneksi täällä oli moottorikelkan jälkiä, joilla hanki kantoi.
Eetu porhalsi välillä melkoista vauhtia edestakaisin.
Se ilmoitti huomanneensa vielä jonkin linnunkin lentelevän tuolla kauempana.
Ehkä olikin jo aika palata takaisin rannalle.
Siellä taisi isäntä ja emäntä jo huudella meitä.
Isäntä tulikin sitten jo vastaan ja opasti illan pimetessä meidät autolle.
Kommentit