Ei kait tässä auta muu kuin vaihtaa vaan hattutyyliä ja yrittää virittäytyä adventin aikaan ja Joulun odotuksiin leudosta säästä huolimatta.

Ihmeesti näyttää tähän putkahtaneen tämä adventtikuusikin kuin tyhjästä. Yleensä se on kasvanut tänne näihin aikoihin vuodesta hangen läpi.

Isäntäkin virittelee jo jouluisia pihavaloja. Näyttää tuo touhu kyllä aika vaaralliselta. Toivottavasti ei tipu tuolta! Muistan vielä kuinka hän hyppäsi viime vuonna liiterin katolta kengän kärjen tarttuessa räystään reunaan, ja tuli sitten mukkelis makkelis alas lumihankeen. Nyt ei sitten ole niitä hankia pehmikkeenä.

Yritin vielä hämärän alkaessa laskeutua tähyilla tonttuystäviäni, mutta en nähnyt niistä vilaustakaan. Ehkä niillä ei ole niin hyvää kalenterikukkaa kuin minulla, ja yrittävät vain lukea muita luonnon merkkejä.

Ei kait tässä auta muu kuin rauhoittua ja luottaa tuohon isännän sanontaan, että asioilla on tapana järjestyä, vaikka tuntuukin taas maailman kirjat seonneen.

Pian olinkin jo unten mailla.

Herätessäni havaitsin, että ainakin tuvassa oli tunnelma ihmeesti muuttunut. Kyllä tässä ehkä sittenkin päästään virittäytymään ensimmäisen adventin tunnelmaan. "HYVÄÄ ADVENTTIA VAAN SINNE TEILLE KAIKILLE!"