Eilen pääsimme myös isännän kanssa marjaan, mutta täysin erilaiseen paikkaan.
Isännällä oli nimittäin viikonloppupäivystys, joten hän katsoi parhaaksi pitää työpaikka tässäkin puuhassa aivan näköetäisyydellä.
Jos hänelle tulee käsky töihin, niin me voidaan kyllä mennä mukaan auttamaan.
Marjoja piti tällä kertaa kurkoitella enimmäkseen ylhäältä päin, eikä kyykkiä maanrajasta.
"Hei, mihin se isäntä nyt lähti, ja jätti meidät tänne?"
Vaikka kyllähän täällä kelpasi välillä katsella vaan maisemiakin.
Toki mekin pääsimme sitten toiselle puolelle pensaita.
Saimme lopuksi myös maistella aronioita suoraan pensaasta, ja Eetullekin maistuivat alku ihmettelyn jälkeen.
"Katsokaapa pojat, nyt saimme paljon isomman sangollisen kuin eilen! Kyllä tuollaisen kehtaa kotiin viedä."
Kommentit