Päätimme kurkistaa vaihteeksi tuonne Aittalahden lintutornille, jos vaikka näkyisi jotain uusia siivekkäitä.
Eetulla oli heti kiire ylös, mutta minä tulin hieman varovaisemmin.
Toki siinä edettiin sitten porras kerrallaan.
Istuimme Eetun pienoisista vastalauseista huolimatta hetkeksi lepäilemään.
Hyvät näkymäthän täältäkin toki oli.
Eetu sai sitten luvan käväistä yksin huipulla.
Sieltä se tähysteli hetken ympärillä näkyviä maisemia.
Pian se tuli kiltisti takaisin meidän luo.
Eetu kertoi minulle, mitä kaikkea oli tuolta ylhäältä nähnyt.
Päätimme kuitenkin palata takaisin maankamaralle.
Jostain pensaikosta kuului lintujen laulua, mutta ei niitä silti näkynyt.
Kovasti isäntä yritti kyllä niitä kamerallaan tavoitella.
Kommentit