Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4.jpg

Riensimme rantaan katsomaan auringonlaskua, mutta sitäpä ei näkynytkään siellä. Eetu kyseli kovasti isännältä, missä se jokailtainen kaunis väri oli tuolta.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-2.j

Ehkä sitä piti etsiä täältä jostain muualta.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-3.j

Isäntä ja Eetu alkoivat kaivamaan hiekkaa siinä toivossa, että aukko paljastuisi tuonne taivaanrantaankin.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-4.j

Minäkin menin heidän avukseen.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-5.j

Samassa Eetu huusi, että nyt siellä näkyi jotain väriä.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-5a.

Kyllä siitä meidän urakastamme taisi olla jotain apua tuolle auringolle.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-6.j

Nyt pitää kuulemma tehdä jokin muistomerkki sen kunniaksi.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-7.j

Eetulla oli selvästi jotain mielessään, kun se sieppasi kepin maasta.

Auringonlaskua%20etsim%C3%A4ss%C3%A4-8.j

Se oli piirtänyt nimemme hiekkaan muistoksi tästä ihmeellisestä urotyöstämme.