Tällä kertaa pääsimme retkeilemään metsäaukiolle.
Isäntä keksi hyvän korokkeen kannosta jalkojensa alle. Sieltä näkee varmaan paljon kauemmaksi.
Yritin kysellä, mitä sieltä oikein näkyy.
Siellä kauempana oli kuulemma kaksi nuorta teertä, joita ei kuitenkaan täältä meidän korkeudelta erottanut.
Mekin pyysimme saada nousta tuolle korkeudelle tähystelemään.
Hei, täältähän olikin mainiot näkymät!
Tuolla oli eräs kelottunut puunlatva niittykirvisten tähyilypaikkana.
Eetu kertoi näkevänsä tuolta alempaakin jotain hyvin mielenkiintoista.
Siellä lensi melkoinen kurkiparvi.
Enpä viitsinyt Eetun kehoituksesta huolimatta laskea niitä. Eetu itse taisi päästä ainakin sataan.
Taidetaan jatkaa matkaa, ja katsella aluetta hieman laajemmaltikin.
Pitää kait jättää sitten tämä mainio näköalapaikka tältä kertaa.
Kommentit