Kun eilen juoksimme Likka-äiskän kanssa rantaan, meidät yllätti syksyn ensimmäinen lumimyrsky.
Onneksi Sympaatti on vielä vesillä, joten pääsimme pujahtamaan laiturilta sen suojiin.
Äiskä seurasi ikkunasta tilanteen kehittymistä.
Minä arvelin, että lattialla on turvallisempaa makoilla, vaikka hieman hirvitti, kun tuuli yritti riuhtoa pressua veneen päältä.
Myrsky ei kestänyt kuitenkaan kovin kauvaa, vaan pian ikkunan läpi pilkisti jo sininen taivas, ja uskaltauduimme kiipeämään rantapolkua kohti pihaa.
Maassa näkyi vielä jonkin verran rippeitä lumisateesta, vaikka osa oli jo sulanut pois.
Onneksi sisällä odotti lämmin paikka takkatulen ääressä, mutta hetken olin vielä hieman järkyttynyt kokemastamme.
Kommentit