Kävimme jälleen Ilolinnan lintutornilla tähyilemässä talvilintuja. Eetu ehdotteli minulle, että kiipeäisimme ylös.
Olin ehdottomasti eri mieltä.
Onneksi isäntäkin huomasi tilanteen, ja haki meidät sieltä pois.
Sitten isäntä näki ylhäällä kuusenlatvassa jotain mielenkiintoista, ja päästi meidät juoksentelemaan vapaina.
Tilhihän siellä näytti olevan.
Sitten Eetu keksi meille uuden tähystyspaikan ja huuteli minuakin sinne.
Siellä näkyi kuulemma nyt joku tosi komea melkein Eetun värinen lintu.
Pitihän se arvata!
Harakkahan se vain oli.
Mutta...eipä Eetu arvannutkaan, mitä minä täältä huomasin. Mitä lähti liian kiireesti täältä pois.
Tuolla yhdessä latvassa koreili kolme punatulkkua ja saman verran urpiaisia.
Sitten lähdimme jatkamaan matkaa, ja minä pidin hienon bongaukseni aivan omana tietonani.
Kommentit