Eilen päivällä Likka-äiskä oli niin pirteässä kunnossa, että tarvittiin melkoista taivuttelua hänen kotiin jäämisekseen postinhakuni ajaksi. Toipilaaahan pitää olla varovainen.

Kipaisin reippaasti hakemassa päivän postin.

No olipa siellä vähä postia! Toitko varmasti kaikki?"

No onhan tässäkin meille lukemista. "Saadaanko me varmasti lukea tämä aivan tarkkaan?"

Tuolla on ruokakuvia, ja niin tuollakin ja....

Voi tuota poikaa, uskoo nyt noin vahvasti noihin mainoksiin, että jopa maistelee niitä.

"Nam, oikeastaan aika maukkaita!""Pitäisköhän minunkin maistaa?" Johtuikohan se sitten tästä mainosmaistiaisesta vai noista lääkkeistä, että äiskällä oli sitten illalla huono olo?