Viikonloppuna meille tuli mieluinen vieras, joten päätimme viedä hänet tapamme mukaan ulos syömään. Isäntä sytytti takapihalle nuotion.

Kivasti se valaisi pimenevää syysiltaa, ja lämmittikin hieman.

Isännän tulen kohentelu sai aikaan melkoisen ilotulituksen, kun nuotiossa oli seassa pihkaisia kuusipuita.

Taisipa emäntä räpsiä muutamia kuviakin.

Sitten seurasi jälleen tuo tärkein tapahtuma, eli makkaran paisto.

Niistä levisi mahtava tuoksu, kun ne tirisivät tuolla liekkien seassa hiilloksella.

Tiesimme taasen, että kyllä sieltä tippuu jotain meillekikin, kun vain jaksamme odottaa.

Kyllä siinä kuola herahti kielelle.

Lopuksi ihailimme ja tuijottelimme vain hiipuvaa hiillosta.