Yönseudut me asustelimme matkan aikana täällä viihtyisällä Härmälän leirintä-aluella.

Sieltä Ella ja Mikko hakivat meidät aina Tampereen keskustaan ja noille kaupunkikierroksille.

Härmälässä aamu- ja iltalenkeillämme näimme mahdottoman määrän vieraita koiria.

Aluksi yritimme tehdä tuttavuutta jokaisen kanssa.

Sitten huomasimme, että niitä oli aivan liian paljon, eivätkä kaikki olleet jutustelustamme kovinkaan kiinnostuneita.

Samassa huomasimme tosi mielenkiintoisen näköisen parivaljakon.

"Hei, mehän taidetaan olla saman rodun edustajia!"

Siinä oli äiti ja hänen tyttärensä. Toisen nimi oli Helmi ja toisen...no nyt se pääsi unohtumaan, mutta tosi kivoja tyttöjä molemmat. Olisin kyllä viihtynyt heidän seurassa pidempäänkin, mutta pian piti heittää hyvästit, kun matkamme jatkui. Kertokaahan heille terveisiä minulta ja Likka-äiskältä, jos satutte tuntemaan!