Sitä minäkin ensin säikähdin, että isäntä mulahti jokeen, kun kuului kauhea pamahdus ja rätinää, mutta...
...laiturilla se näytti seisovan edelleen.
Sen sijaan kepin toisessa päässä tapahtui jotain merkillistä.
Valtava jäälautta irtosi rannasta, ja isäntä työnsi sitä kauemmaksi.
Sitten se lähti lipumaan kohti naapurin rantaa, ja meillä oli avovesi miltei laiturin päässä.
Hetkeä myöhemmin jäälautta kääntyi poikittain ja sitä myöten olis vaikka voinut juosta joen yli, mutta ei meistä kukaan oikein uskaltanut kokeilla sitä.
Parempi olikin jättää kokeilematta, sillä kohta se meni taas virran mukana kohti jokisuuta, ja oltiin taas edetty yksi askel kohti kevättä, vapaita vesiä ja veneilykautta.
Kommentit