Kävimme taas katselemassa lapsuusmaisemiani Runnin Saarikoskella.
Kannatti kävellä varovasti näillä rantajäillä.
Eetu näki kuulemma jotain jännää kauempana, mutta minä kuuntelin kauhistuneena jään pauketta.
Tuonne Eetulla olis tehnyt niin kovasti mieli.
Onneksi menimme kuitenkin metsän puolelle, missä oli paljon vanhoja kaatuneita puita.
Kommentit