Jokainen meistä löysi myös kivasti paikkansa, kun siirryimme sisälle päivänokosille.
Ois se kyllä aika turvallista asustaa tällaisessa laumassa, vaikka toisaalta nukkumapaikoissa ei olisi kyllä niin paljon valinnanvaraa.
Aika pieneen tilaan nuo irlisneitosetkin kuitenki tarvittaessa mahtuivat. Ajatelkaa nyt, että me Likka-äiskänkin kanssa yleensä täytämme tuon sohvamme kokonaan.
Mutta kuten aina ennenkin vieraat ovat aikansa ja pakkaavat sitten tavaransa ja lähtevät matkoihinsa. Ensin oli aika heittää hyvästit tamperelaisille kivoille kavereille.
Huiskutimme heille heiheit hännillämme vielä ikkunasta.
Sitten pakkautuivat Revonlahtiset autoonsa, ja ehdin jo hetken toivoa, että Pinja-systeri jää meidän seuraksemme, kun vihjailivat jotain siihen suuntaan.
Ei ne olleetkaan sitten tosissaan, vaan sinne se Pinjakin hyppäsi oman laumansa mukaan. Toivottavasti nähdään taas pian!
Kommentit