Viime viikko oli tosi helteinen, ja niimpä olimme Sympaatilla vetten päällä aina kun vain aikaa liikeni.
Välillä kalastelimme isännän kanssa ison sillan kupeessa, jossa pääsi kivasti aina välillä varjoon.
Joinakin päivinä jopa pelastusliivi oli liikaa.
Silloin oli ihana päästä järvelle ongelle, koska siellä kävi sopivasti vilvoittava tuulenhenki.
Siellä oli paljon muitakin hellettä paossa. Monen moisia aluksia kulki ohitsemme. Joillaki tuntui olevan melkoinen kiire. Onneksi isäntä ei hurjastele Sympaatilla koskaan tuollaista vauhtia.
Sitten lähestyi eräs pieni ystävällisen näköinen soutuvene hieman rauhallisemmin.
"Siellähän on oikea kalakoira!" kuului soutajan kommentti, joka ilahdutti minua kovin.
Kalakoira...siinäpä hieno uusi titteli! Ehkä minä olenkin aivan oikea kalakoira. Jospa minä olen perinyt tämän rakkauden kaloja kohtaan joltain ammoiselta esi-isältäni, josta on kehitettu varta vasten kalakoira. Oletteko te kuulleet koskaan kalakoirista?
Kommentit